Mitäs tänne kuuluu...?

näin minulta kysyttiin töissä tänään..mä vastasin..kiitos huonosti, entäs sinä. Kysyjä ei osannut muuta kun yskiä ja ihmetellä mun vastausta. Mä taas ajattelin vaan että, miksi kysyä mitä kuuluu jos ei saa vastata, huonosti, paskaa tai muuta vastaavaa...kertokaa minulle mikä oikeus on kysyjällä aina tavallaan odottaa että kysymys saa aina kovin positiivisen vastauksen? Mä en tajuu. Töissä kaikki on perseessä ja mikään ei toimi, ei mikään! Miksi ihmeessä kaikki ois silloin..hyvin kiitos! Kun se on huonosti...mä en tajuu!
Eilen luin Fb, eli naamakirjaa ja sillä oli yksi tyyppi kirjoittanut...pitää ajatella positiivisesti että päivä onnistuu hyvin. Mä vastasin tälläkertaa normaalia kiltimmin sillei että voi voi mä en osaa kun kovalevy päässä on kulunut. Voi herran lettas kun tuli palautetta, että...voi kun olet negatiivinen ja koita parantaa ajattelu tapaasi...mä kysyn nyt kerran, mitä vittua? Ajattele positiivisesti kun työt ovat perseestä, eivät toimi, tyhmiä ehdotuksia tehdään joka ei toimi sitten millään! Kuinka voidaan ollettaa että minä ajattelisin että jumalan kiitos että asiat ei toimi, ehkä kenties joskus toimivat, mutta mua ei haittaa...HALOOO ihmiset onko pää puskassa vai perseessä vai missä? En siis tajuuu taas, sorri vaan!

Yksin kotona

Anne mä tajuun sua! Eilen mietin, että miksi elämän pitää olla tällaista vuoristorataa, varsinkin työelämän. Joskus on tasaisen tavallista ja sitten taas helvetillinen paniikki ja kiire, joka on just nyt mulla ongelmana. Miksei kaikki voisi jakaantua tasaisesti. No jaa, eihän ne mun läskitkään ole tasaisesti jakautunut mun kroppani ympärille vaan mahassa on armoton kasa ja onhan sitä perseessäkin jokunen gramma, joten okei ei tää elämä ole tasaista eikä harmonista.
Mä olen nyt yksin kotona, saan kerrankin tehdä sitä minkä kiellän lapsilta, eli olla tietokoneen äärellä ja syödä koulunäkkiä...ai että on kiva sitten siivota näitä muruja tuolta näppiksen raoista.. Meillä Annen kanssa on tämä viikko alkanut niin perseestä, että ollaan mietitty perjantaina pussikaljan ottoa, mutta ei me sitä nyt sitten kuitenkaan päästä vielä toteuttaaan kun me ollaan niin aktiivisia molemmat, että on tota toimintaa viikonloppuisinkin...harmi...pussikalja olisi ollut poikaa. Ai niin, mutta mullahan on tipaton tammikuu tai siis melkein ja viikonloppu on vielä tammikuuta. No mun täytyy jaksaa odottaa helmikuun puoliväliä, kun Anne on kutsunut meidät syömään, niin silloin saadaan tavallaan ottaa. Ai niin ja Anne on mulle Räikkösen velkaa.
No kaippa tää ihana rauha ja harmonia, kohta täytyy lopettaa kun täytyy mennä hakemaan lapsia kotiin. Mutta en vielä mene. Syön salaa muutamat joulusuklaat ja sitten vasta... niin ja mä rakastan makkaraperunoita kans...

Täydellinen vitutus...

tulee mulle aina silloin tällöin. Tänään tuli...mä istun tässä mun työhuoneessa, huppari päällä ja huppu pään päällä. Täällä on kylmää.. 15 astetta tossa metrin päässä, ikkunalaudalla. Työpöydällä näyttää..18 astetta, voi kun ihanaa..vittu sanon minä. Kylmä on ja päätä alkoi jomottaa, sormet ovat kohmeat. Onko tää siperia? Jos mainitsen työnantajani, ymmärätte...mut antaa nyt olla. Ei taida olla kovin fiksu ajatus. Voihan tässä kukin sitten sairastella ja fiilistella kotona, kalsareissa tätä maailman menoa. Vittu sanon minä!
Otsikko on täydellinen vitutus, se mikä siinä on hienoa on se että se yleensä leviää, niin kun pieru saharalla, mut leviää kuitenkin. Ehkä saan mukaan tähän hurmaavaan fiilikseen muutkin. Ja mikä on parempaa kun se että koko päivän puhutaan "kakkaa", kuten ruottalaiset sanoo. Auto on jääkylmää mutta mitäs sitten, eihän tämä päivä enään mene pieleen,se on jo. Ja jos tässä nyt ihan rehellisiä ollaan...mun vitutus tänään tulee työpaikan muutoksista. Kaikki, (lue kaikki) ohjelmat uudistettiin, vaihdettiin(lue vaihdettiin) uusiin ja kaikki(lue kaikki) on sekaisin täällä ihanassa pikku kuppasessa paikassa.
P.s rahat ovat myös loppu, joten lomarahat viedään ja lomautukset uhkaa. Työni muuttuu koko ajan kun uudet säästötoimet keksitään. Mut hei ei se haittaa! saan koko päivän potee tätä samaa fiilistä, joten rock rock!

Se oli sit siinä...

siis tää vikonloppu. Kyllä oli lyhyt, ei kovin reilua. Perjantaina käytiin Minnan kanssa katsomassa Mtv 3 Korkojen kera...juotiin 2 skumpaa ennen ohjelmaa. Oli muuten tosi hyvää, tai sitten mulla oli oikea fiilis skumppa juomalle. Mä tykkäsin mansikka makuisesta juomasta. Tosin sitten kun Vappu ja Jenni pääsi vauhtiin mulle iski järkky nälkä. Ohjelma oli ihan ok, Matti Nykänen ja Susanna, Katainen ja Duudsonit. Mielenkiintoista porukkaa. Mut en mä uudestaan mene, ei se niin kummallista ollut. Enemmän mua pisti silmään yleisössä ollut kahta naista. Jumalauta heillä oli tissit. Hame oli niin lyhyt että eivät voinneet liikkua. Läskiäkin oli, mut tissit ois riittänyt koko jalkapallo joukkueelle, harmi että kaikki oli yhdessä naisessa.. ;-) ei kovin nättiä..
Kotimatkalla käytiin Minnan kanssa sitten grillikiskalla, ja söin makkaraperunat, autossa kuski sanoi..ai söit sitten spurgujen ruokaa..perkele, mä rakastan makkaraperunaa, enkä nähnyt yksikään spurgu joka sitä ois syönnyt...kateutta vaan...eikö?

Voisko joku?

Lupaan näyttää persettä niin kun Duudsonien fiksu jäsen, jos joku kaunis tai ruma, pieni tai suuri, voi päivittää meidän laskuria tänne sivuille. Yritin mutta se oli kun pieru saharassa, mitään ei tapahtunut.
Olen paska ja tumpelo! Ei mahda mitään.
Jos sinä kaunis pikku rakas Minna voisit taas tämänkin asian hoitaa niin mä lupaan....jotain kivaa meille perjantaille...ja sinä joka luet..voi että kun tietäisit mitä tarkoitan....

P:s....

Eilen oli järkky pissahätä ja mulla oli umpisolmu verkkarin nauhoissa, oli sekin ihana ilta kun pissat tuli housuun...aikuinen nainen ja pissat housuissa. Tämä viikko ei ole ihan minua varten! Jos ei ole muistoja vanhana akkana lapsistaan..muistot palaa aina kun kusi valuu pitkin reittä. Ei se ole aina kovin mukavaa eikä oikeuden mukaista. Kait ne lihakset pitäisi harjotella mut kun on niin paljon muutakin jota pitäisi tehdä.
Huomenna tena-kauppaan! Persreikä sentään

Töissä on kaikki sekaisin..

Vuosi vaihtui ja näin näköjään meidän blogi on myös päivittynyt, ja se on hienoa että näin on tapahtunut. Taitaa toi Minna olla syyllinen, kiitos. Minusta on hienoa että voidaan näin puhtaalta pöydältä lähtee tähän vuoteen.
Töissä toisiaan on kaikki sekaisin, pakka on jotenkin ihan päin persetta. Ja se mikä vituttaa tässä eniten on se että muiden herääminen nyt kun vuosi vaihtui, ei auta minun arjessa. Nyt täytyy tehdä kaikki "paremmin", tehokkaamin yms yms...voi vittu sanon minä! Mä sanon kyllä että on se kumma kun ämmät töissä ei siedä kritiikkiä. Heti ollaan saatana kun perseesen ammuttu karhu, ja kaikki huuta samaan aikaan. Ei kyllä tule mitään! Mua ei innosta! Ei sitten mitenkään!

Kävin viikon aurinkolomalla, ja täytyy sanoa että kyllä se hyvää teki. Ainoa asia joka harmittaa on se että loman jälkeen mä olen ollut niin äreä ja kireä. Siis aivan hormooniton ämmä. Kaikki asiat, naamat ärsyttää, paitsi Minnan! En tiedä mikä on, mutta loma oli aidosti täydellinen ja rentoutuva. Ehkä se rentoutuminen ei sovi mulle?
Ärsytyksestä puheen ollen sanoin lapsille äsken että ette sitten tule olohuoneseen, koska äiti katsoo telkkuu rauhassa kl 20-21, koska tulee Greyn anatomia, perse ei se mitään tullut..kun tänään on tiistai ja huomenna on vasta keskiviikko ;-)
Että näin tämä ilta meni pieleen...

Jos nyt lupaan tässä säänöllisesti käydä, lupaan myös kertoa mitä mun elämässä tapahtuu! Lue ja itke! Näin se "miljonääriäiti, peräseinäjoella" elää!

Sunnuntai ilman krapulaa

Olipa mukava herätä tänä aamuna, kun oli hyvä olo, virkeä mieli ja kaikin puolin normaali olo. Rakas ukkoni sensijaan haisi vieressäni vanhalle viinalle kuin skunkki konsanaan, olihan hän ollut eilen kavereiden kanssa hieman juhlimassa...Niin ja nythän on puoli 3 iltapäivällä ja mies senkun nukkuu...
Katseltiin eilen Annen kanssa sex and the city2 leffaa, ja se mitä näin oli silkkaa paskaa. Tuntuu että nyt on taas kerran väkisin väännetty jatko-osa...Siitä jäi loppu näkemättä, kun piti hakea nuorimmainen synttärijuhlista, mutta se ei harmittanut yhtään...niin se että se jäi kesken.
Nyt se sitten taas kerran tuli osoitettua tämä todellisuus äidille, että lapsuus loppuu todellakin liian lyhyeen... Miksi 12 vuotiaiden pitää olla kuin 16 vuotiaat? On se niin surullista, kun oma lapsi vielä tykkää bratzeista ja petshopeista ja yleensä leikkimisestä, niin sitten pitää olla muiden seurassa niin aikuinen ja leikkiä pullon pyöritystä ja pussailla poikia...oivoi voiv voi voi. Joku päivä lapseni kysyi, että voiko hän katsoa muumeja kun tekee niin mieli, vaikka on jo yksitoista? Voi pyhä perkele, sanon minä... Mäkin katson joskus muumeja ja kaikkia muita lastenohjelmia jos on sellainen fiilis (ei kankkunen). No kaippa se on munkin kestettävä tämä, että aika menee eteenpäin, mutta julmaa se on, ei sille mitään voi.
Pitäisiköhän mun nyt alkaa siivoamaan oikein äänekkäästi, jotta sen mun rakkaan mieheni päiväkankkusunet häiriintyy? Oikeastihan tollainen on meidän naisten perustehtävä, vittuilla silleen sanattomasti ja teoilla...eli kaippa mä nyt kääynnistän imurin ja käytän sitä max teholla niin äänikin on kovempi...Että näin tänään meillä.

Läskiksi meni

Mihin tämä aika menee? Joulu meni, uusivuosi myös, loppiainen, kohta ollaan jo Helmikuussa ja mitään en ole ehtinyt tehdä. Loppiaisen jälkeen päätin viettää tipatonta tammikuuta, koska luulin kuolevani krapulaan. On se kummaa, että joskus se viina maistuu niin hyvälle ja toisinaan taas ei.
Anne kävi etelässä ja on nyt kadehdittavan ruskea. Tupankanpolton lopetuksen saldona tuli 4 kiloa lisää tähän jo runsaaseen läskivuoreen, jotta mieli on sitten korkealla... prk.le.
Mutta paskaako siitä...eikun eteenpäin sanoi mummo lumihangessa.