Soiteltiin Annen kanssa ja jäi sitten sanomatta, että paras perjantai-juoma on kossu, mutta sehän toisaalta tietää puoli Suomea, joten jätän nyt niksi-pirkasta tämän pois. No itselläni jää nyt perjantai-kossu juomatta, kun kuopus lähtee koulun diskoon, ja mehän emme asu citin sykkeessä vaan täällä kehä kolmosen ulkopuolella, landella periferiassa minne bussitkaan ei kulje. Luojan kiitos omistan auton.
Autosta puheenollen, meillä on Annen kanssa kikka miten saadaan aamuisin työmatkalla olevien kanssa-autoilijoiden, jotka ajavat neljää kymppiä kahdeksankympin aluerajoituksella, syke hieman nousemaan.
Vaikuttaa, että se on joku karman laki, että se tietty ooppeli ja yksi pieni riisikippo sattuu aina aamuisin mun eteen ja ajaa neljää kymppiä, varsinkin kun mulla on hieman kiire. Kyttääköhän ne jossain puskassa meidän pihaa ? Luulen niin, miten ne muuten aina osuu tien tukkeeksi, juuri ne samat autot. (rekkareita en viitsi mainita)
Ai niin ja onhan mun edessä mennyt useasti se yksi fordikin, jonka kuski jarruttaa nähdessään vesilammikon tiellä (huom. sen alla ei ole yllättävää kuoppaa, koska tiellä jota kuljen on kahdessa kohtaa sellainen monttu, joka kaipaa jarruttamista tai vasemmalta kaistalta ohittamista). Sitä en muuten ymmärrä, että jos on aivan pakko ajaa alinopeutta, niin miksi sitä on ajettava keskiviivan tuntumassa, miksei ne tajuu ajaa pientareen lähellä? Joskus on tilanteita, että pääsisi paremmin ohi oikealta puolelta kuin vasemmalta.....Niin tai silloin kun oli kova tuuli niin, se kuski jarrutti heiluvaa oksaa, joka kuitenkin oli kiinni puussa tiukasti... mutta toisaalta hänhän on niitä jotka käyttää vilkkua omassa pihassaa mennessään autotalliin, joten eihän heille voi mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti